Yosemiten vuoret ja vesiputoukset kutsuvat retkeilemään

Yhdysvalloissa riittää luonnossa liikkujalle paikkoja koluttavaksi ja usein maisemat ovat meille matalampiin mäkiin tottuneille todella henkeäsalpaavia. Erityisesti erilaiset kansallispuistot tarjoavat hienoja mahdollisuuksia retkeilyyn. Yksi suosituimmista kansallispuistoista on jylhien maisemien Yosemite.

UNESCO:n maailmanperintökohde tarjoaa henkeäsalpaavia maisemia

Kaliforniassa on paitsi kilometrikaupalla rantoja, myös yllättävän upea luonto. Sierra Nevadassa sijaitseva ansallispuisto Yosemite on ehdoton kohde alueella vieraileville. Yosemite on myös yksi UNESCO:n maailmanperintökohteista. Reissun voi tehdä päiväseltäänkin, mutta alue on valtava ja maasto vaihtelevaa, joten kansallispuistossa saa hyvin kulumaan muutamankin päivän.

Yhteensä kansallispuisto on pinta-alaltaan 3 081 neliökilometriä eli yhdellä reissulla näkee väistämättä vain murto-osan alueen nähtävyyksistä. Patikointireittejä riittää kaikille tasoille ja ne on yleensä merkitty selvästi. Lisäksi alueella liikkuu kuitenkin melko paljon myös muita matkailijoita ja vartijoita, joten apua saa tarvittaessa. Perusretkeilytaidot ovat kuitenkin syytä olla hallussa yllättävien tilanteiden varalle.

Reittejä sekä aloittelijoille että haasteita kaipaaville

Maasto kansallispuistossa on melko jyrkkää ja mäkistä, mutta tämä tarkoittaa toisaalta upeita maisemia. Helppo aloitusreitti on Yosemite Falls, joka sopii kaiken ikäisille ja kuntoisille kulkijoille. Reitin varrelle osuvat Yosemiten kuuluisimmat nähtävyydet eli Tunnel View ja Glacier Point. Vaikka Glacier Pointilla tuskin koskaan pääsee ihastelemaan maisemia omassa rauhassa, ovat henkeäsalpaavat maisemat ehdottomasti näkemisen arvoiset. Vuorien ja vehreiden metsien lisäksi Yosemitesta löytyy huikeita vesiputouksia. Korkeimmat Upper Yosemite -putoukset syöksyvät alas yhteensä 740 metriä. Pelkästään vieressä seisoessa saa tuntea kasvoillaan raikkaan vesisumun.

Reittien ja ylipäänsä retken suunnittelussa ovat avuksi Yosemiten omat nettisivut, joilta löytyy kattavasti tietoa retkeilystä, majoituksesta, sääolosuhteista ja reiteistä. Sivulla kerrotaan myös, mitkä reiteistä vaativat kovempaa kuntoa. Osa reiteistä on todella vaativia, joten varoituksiin kannattaa suhtautua tosissaan ja laskea mukaan tarpeeksi taukoja.

 

Paikalle omalla autolla tai julkisilla kulkuvälineillä

Yosemiteen matkataan amerikkalaiseen tapaan useimmiten omalla autolla, etenkin jos suunnittelee retkeilevänsä alueella pidempään. Paikalle pääsee kuitenkin myös julkisilla kulkuneuvoilla. Junayhtiö Amtrakilla on matkailijoille suunniteltu juna ja bussi -yhdistelmä, jolla pääsee matkustamaan Yosemiten lähistölle Mercediin. Sieltä matkaa pääsee jatkamaan YARTS:lla eli Yosemiten omalla kuljetuksella. Myös kansallispuiston sisällä Yosemite Valleyssa liikennöi shuttle busseja, joilla pääsee kulkemaan ympäri aluetta. Omalla autolla liikkujille on runsaasti parkkipaikkoja ja reitit on merkitty selväksi. Kaikkialle ei omalla autolla saa ajaa, mutta silloin voi siis turvautua alueen omaan kuljetukseen.

Majoittua voi hotellissa, mökissä tai teltassa

Majoitusvaihtoehtoja riittää puiston sisäänkäynnin lähistöllä, jossa on sekä majataloja että viehättäviä vuoristohotelleja. Rohkeimmat retkeilijät pystyttävät teltan kansallispuiston alueelle tai vuokraavat sieltä itselleen pienen mökin. Alueelle liikkuu kuitenkin villieläimiä ja esimerkiksi karhuja, joten ruokatarvikkeet on syytä piilottaa uteliailta eläimiltä ja muutenkin noudattaa varovaisuutta etenkin pimeän laskeuduttua.

Retkeillessä kannattaa toki pakata mukaan riittävästi vettä ja naposteltavaa, mutta nälkää alueella ei tarvitse nähdä vaikka omia grillieväitä ei mukaan ottaisikaan. Yosemite Valleysta löytyy useampia ravintoloita, joissa levähtää ulkoilupäivän jälkeen. Sääolosuhteiltaan Yosemite on vaihteleva ja kerrospukeutuminen on suositeltavaa. Päivisin saadaan yleensä toki nauttia Kalifornian auringosta, mutta yöksi lämpötila saattaa laskea yllättävän alas.

Kiipeilijöiden paratiisi

Yosemite on jylhien maisemiensa takia erityisesti kiipeilijöiden suosiossa ja reiteillä patikoidessa voikin ihmetellä hurjapäiden rohkeutta. Kiipeilijät erottuvat kallion pinnassa lähinnä muurahaisen kokoisina pilkkuina. Yöksi he leiriytyvät samalle kallionseinämälle köysien varassa roikkuvaan pieneen telttaan. Hurjaa ajatella, miten monen sadan metrin korkeudessa riippuessa nukutaan, mutta kiipeilijälle kyseessä on varmastikin unelmamatka.

Jaa tämä viesti: